Tänään tein päiväretken Tammelan maisemiin. Pääsin lähtemään yhdentoista aikoihin. Olin Forssassa puolen päivän päivän jälkeen ja minulle iski nälkä. Päätin poiketa Autokeitaalla, josta löytyi tämmöinen vanha auto.

Ruokailun jälkeen suuntasin Tammelaan Siellä ensiksi kävin urheilukentällä. Kentällä tuli paljon muistoja mieleen, kun lapsena/ nuorena tuli siellä urheiltua. Hiihtoa, luistelua ja yleisurheilua siellä harrastettiin. Yllättävää oli se, että edelleenkin siellä näkyä nuoria harrastamassa liikuntaa ja erityisesti mieltäni lämmitti ikäihmisten mölkyn peluu kilpaillut. Osalla osallistujista oli rollaattori ja kepit, mutta ei se menoa haitannut. Autot oli parkeerattu suoraan kentän laidalle, jotta kävelymatka olisi tarpeeksi lyhyt kentälle. Itse kävelin siellä kolmen kilsan lenkin. Hyviä isoja mäkiäkin oli matkan varrella.

Kuva urheilukentän pukuhuoneesta. Siellä nuorenakin käytiin vaihtamassa luistimet, vaatteet ja vaihdettiin ajatuksia kilpailuiden jälkeen.

 

Pari kuvaa urheilukentästä.

Siinä pururatojen pituudet. Seurasin tuota punaista väriä.

Lenkin jälkeen suuntasin Vekkilän uimarannalle. Ranta oli pienentynyt viime käynnistä. Ruoho oli lähempänä järveä ja puutkin rannassa olivat kasvaneet. Vanha pöytä oli vaihdettu uuteen. Pukuhuoneet oli rakennettu rantaan. Pienenä me vaihdoimme vaan puskassa uimakamppeet päälle. Edelleen vedestä löytyi teräviä simpukan kuoria. Hiekka pohja oli myös pysynyt ennallaan.

Tämän jälkeen ajelin pitkin Tammelaa ja katselin vanhoja paikkoja. Lopuksi suuntasin Saarenkansanpuistoon. Siellä kävelin ensin näkötornille. Tällä kertaa en kiivennyt ylös pääsymaksun vuoksi.

Tämän jälkeen suuntasin Saarenkansanpuiston uimaranta puolelle. Siellä tuuli kovasti. Vesikin tuntui kylmältä. Samalta paikka näytti nytkin kuin silloin lapsena käydessä siellä uimakoulussa. Silloin siellä vietettiin koko päivä ja otettiin eväätkin mukaan. Nytkin nautin eväitä rappusilla istuskellen. Hyvältähän ne maistuivatkin ulkoilmassa.

Näkymä rappusilta, jossa söin eväitä.

Uimaranta

Siellä näin pitkästä aikaa lumpeen kukkia. Ne olivat kauniita. Niitä katsellessa mieli lepäsi. Sammakko vain puuttui lumpeen lehdeltä:)

Ja illan viimeinen kuva. Vähän jo alkoi hämärä laskeutumaan. Tämän tunnelman jälkeen oli kiva lähteä ajelemaan kotiin päin takaisin. Päivä oli ollut rentouttava. -J2-